Suurin osa muualta tulevista työntekijöistä saapuu pk-seudulle päivittäin omalla autolla, joka on ympäristön kannalta huolestuttavaa. Toisaalta esimerkiksi Riihimäellä tai Lahdessa asuvat saattavat käyttää junaa kulkemiseen hieman aktiivisemmin, sillä nämä kaupungit ovat junaradan varrella.

Pääkaupunkiseudun liikenteestä jopa 41% tehdään julkisilla, mutta Uudellamaalla kokonaisudessaan julkisilla tehdyt matkat ovat ainoastaan 9% kaikesta liikenteestä.

TEM:n arvioita verrattaessa voidaan päätellä, että lomautusten määrä on tuplaantunut alle kuukaudessa. Vielä marraskuussa ministeriö arvioi lomautettujen määräksi n. 21 000.

Irtisanomisten määrä ei kuitenkaan toistaiseksi ole kasvanut samaa tahtia kuin lomautusten määrä. Pekkarinen kertoi samalla, ettei ensivät ensi vuoden budjettiin varatut yritysrahoitukset ja tuet tule riittämään.

Eniten lomautettuja on toimialoista paperi- ja metalliteollisuudessa ja alueellisesti Varsinais-Suomessa.

Työ- ja elinkeinoministeriössä suunnitelmaa pidetään epärealistisena. Ministeri Pekkarisen mielipiteen mukaan talouden taantumaa ei olla huomiotu suunnitelmassa, jonka vuoksi se pitäisikin ottaa tarkasteluun uudelleen.

Ensisijaisesti työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä työvoimatoimistosta vähennetään väkeä ilman irtisanomisia rekrytointikieltojen sekä eläkkeellejäämisten kautta.

Amerikkalaisten autojättien kaatuessa 4,5 miljoonaa työpaikkaa katoaisi USA:sta

Amerikkalaiset autojätit ovat vakavassa kassakriisissä. Kolme suurta GM (useita merkkejä), Ford sekä Chrysler kertoivat, että niiden kassavaranto uhkaa loppua jo tämän vuoden puolella, ellei valtio riennä hätiin.

Yhdysvaltain kongressi on esittänyt jopa 25 miljardin tukipakettia autonvalmistajille, jolla säilytettäisiin autoteollisuus, mutta matkan varrella on vielä monta erimielisyyttä.

Erimielisyydet johtuvat lähinnä siitä, että osa edustajista uskoo tukien vain siirtävän konkursseja niiden välttämisen sijaan.

Työpaikkoja lähtisi paitsi Yhdysvaltojen autotehtailta, myös useista autotehtaiden kanssa suorassa riippuvuussuhteessa olevasta toimialasta, kuten alihankkijoilta, automyyjiltä sekä diilereiltä.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömyys nousee nykyisestä 6,4% lähes 7% jo ensi vuonna. Kaikkein pahimman jakson ennustetaan osuvan vuoteen 2010, eikä luvassa ole nopeaa toipumista.

Työministeri Tarja Cronberg lupaa nopeita toimenpiteitä asiaan reagoimiseksi.

– Tärkeitä keinoja tässä tilanteessa ovat myös yritysrahoitusjärjestelmän turvaaminen, investointitukien lisääminen sekä mahdollinen tukityöllistämisen uusi kohdentaminen.

Viimeaikaiset lomautus- ja irtisanomisuutiset kertovat karua kieltään niin metsä-, metalli- kuin teknologiayritystenkin vaikeasta tilanteesta. Näyttäisi siltä, että erityisesti rakennus- ja vientiteollisuus ovat vaikeassa asemassa rahoituskriisin vuoksi.

Sekä työttömyyskassa että vakuusoikeus katsoivat, etteivät kulkemisvaikeudet ole riittävä peruste työstä kieltäytymiselle ja eväsivät mieheltä työttömyyskorvaukset.

Vastaavia tapauksia tulee oikeuden käsiteltäväksi muutamia kymmeniä vuodessa, joten on syytä olettaa, että todellisuudessa vastaavia tapauksia on jopa useita satoja vuodessa, sillä todennäköisesti melko harva vie asiaa vakuusoikeuteen asti.

Tutkimuksessa jopa enemmistö aiemmin työttömyyskorvausten korotuksiin nihkeästi suhtautuneista yrittäjistä ja korkeasti koulutetuista ajatteli työttömyysturvan lisäämisen olevan tarpeellista.

Tällä hetkellä suomalaisesta työttömyysturvasta löytyy euromäärien lisäksi myös muita ongelmia. Erilaisista syistä johtuvat karenssit, puolison liian suuret tulot tai asumismuoto voivat tiputtaa työttömyyskorvausten määrää tai jopa poistaa ne kokonaan.

]]> http://www.tyottomyys.net/tyottomyysturvaan-saatava-korotuksia/feed http://www.tyottomyys.net/velka-painaa http://www.tyottomyys.net/velka-painaa#comments Fri, 31 Oct 2008 20:55:04 +0000 P. Wilsten http://www.tyottomyys.net/?p=174 Suomalaisten velkataakka kasvaa jatkuvasti. Viime vuoden puolella velkaantumisaste eli velkojen suhde tuloihin ylitti jo 100 %, mikä tarkoittaa suomalaisten velkojen olevan tuloja suuremmat.

Kaikki kodit eivät kuitenkaan ole velkaantuneet, mutta suomalaisista puolet käyttää velkarahaa. Määrä on kasvanut yli 10% vuosituhannen vaihteesta saakka.

Kaikkein eniten veloissa ovat 25–34-vuotiaat ja vanhempienkin eli 35–44-vuotiaiden joukossa otetaan paljon suuria velkoja.

Asuntovelkojen osuus lainojen kokonaissummasta on 71%. Asuntovelallisten määrän kasvu on ollut huimaa, sillä asuntovelkaa on nyt euromääräisesti puolet enemmän kuin 2000-luvun alussa.

Kulutusluottoa on myönnetty vaikkapa kesämökkiä, autoa, opiskelua tai ihan vain päivittäistä kuluttamista varten. Keskimääräinen kulutusluoton määrä on alle 20 000 euroa, mutta tässä ei huomioida asuntolainoja.

Myös Vihreät on nostanut maahanmuuttajien työllistämisongelmaan ratkaisuksi samaa menetelmää. Kummatkaan eivät kuitenkaan hyväksy Perussuomalaisten näkemystä siitä, että maahanmuuttopolitiikka olisi “holtitonta”.

Armeijan käyminen ei välttämättä vaikuta työnsaantiin

Armeija menettää merkitystään työelämässä. Kymmenessä vuodessa armeijan merkitys on vähentynyt selkeästi työhaastatteluissa.

Tasa-arvoisuuslain mukaan työhaastattelussa ei enää saa kysyä hakijalta, onko tämä käynyt armeijaa. Useat hakijat - erityisesti korkealle armeijassa edenneet - tuovat tämän kuitenkin mielelellään itse esille. Asepalvelus ei kuitenkaan välttämättä sinänsä vaikuta työhön soveltuvuuteen, sillä vain harvoja armeijan oppeja voi voi kuitenkaan soveltaa suoraan työssä.

Armeijan käyminen kuitenkin saattaa parantaa vastuunottokykyä ja kehittää sosiaalista yhteistyökykyä. Harvoin armeijan käymisestä on kuitenkaan haittaa työhön hakiessa.